Suomalaisella vaateteollisuudella ei mene niin hyvin kuin joskus aiemmin, mutta ei välttämättä aivan huonostikaan.

Vaatteet ja rahankäyttö

Rahankäytön tilastot eri maissa näyttävät kuinka Suomessa tai muualla Euroopassa nykyään laitetaan rahaa vaatteisiin, jalkineisiin ja kodintekstiileihin kuten verhoihin ja mattoihin yms. Suomalainen käyttää vaatteisiin nykyään keskimäärin 870 euroa vuodesta, mikä vastaa reilua 4% kaikesta rahankäytöstä. Rahankäyttö vaatteisiin on ollut laskussa Suomessa aivan kuten muuallakin Euroopassa viimeiset vuosikymmenet ja itseasiassa eniten vaatteisiin käyttävät nykyään 45-54 vuotiaat, niin naiset kuin miehet. Vastaavasti kodintekstiileihin käytetään sellaiset 90 euroa vuodessa ja kulutuksessa on ollut selkeä laskusuunta koko 2010-luvun. Tässäkin kulutuksessa ikäryhmät 45-64 ovat eniten näihin panostavia – Tilastokeskus ei muuten laske mattoja mukaan tähän kodintekstiileihin(!). Samanaikaisesti kuitenkin suomalaisten elintaso ja kulutus ovat lisääntyneet tasaisesti koko lähihistorian.

Kokonaisrahankäyttö

Jos vaatteisiin menee 4% käytettävissä olevasta rahasta, suomalaisten loput rahat menevät: pääosin asumiseen, johon menee noin 29%. Ruokaan suomalainen käyttää 12% ja saman verran menee liikkumiseen. Ravintoloihin ja hotelleihin suomalainen käyttää 7% ja sisustukseen ja kodinhoitoon 5% ja saman verran suomalaisella on myös terveyteen liittyviä kuluja. Mutta esimerkiksi tietoliikenteeseen suomalainen käyttää vain 2% ja koulutukseen 0,4% kulutuksestaan. Vaikka monet edellä mainituista lukemista ovatkin olleet laskusuhdanteessa, on mielenkiintoista huomata, että kaikki suomenkieliset nettikasinot saavat yhä suuremman osuuden suomalaisten käyttörahoista. Tämä saattaa osittain johtua siitä, että erilaiset casinobonukset ovat selvästi kasvattaneet ihmisten mielenkiintoa pelaamista kohtaan. Asumisen kulut ovat korkeimmat, ja ne ovat myös koko ajan noususuunnassa eli asumisen kulut tulevat suomalaisilla nousemaan myös jatkossa. Mielenkiintoista rahankulutuksen seurannassa on, että suomalaisilta menee nykyään selvästi vähemmän rahaa ruokaan kuin esimeriksi 70-luvulla. Vastaavasti vaatteiden ja jalkineiden kulutus on laskenut, mutta tilastoihin vaikuttaa myös selkeät hinnan alenemisen tässä kategoriassa. Kulutus mietittäessä pitää katsoa myös sitä, että eniten suomalaisia talouksia vuonna 2016 oli ikäluokassa 55-64 vuotta noin 470 000 kappaletta ja myös 45-54 sekä 65-74 talousmäärät ovat suurempia kuin muut. Jos sitten katsoo, millä ikäryhmällä on suurimmat kokonaiskulutusmenot niin se ikäryhmä on 35-44 vuotta sekä 45-54 vuotta. Keskimäärin suomalaisen kotitalouden kulutusmenot olivat vuonna 2016 37500 euroa. Koska väestö vanhenee, myös vanhempien ikäryhmien kulutus nousee ja vaatteissa ja muissa tekstiileissä ja näiden kauppaliikkeissä tämä tulee tarkoittamaan selkeää muutosta niin itse liikkeissä kuin alan markkinoinnissa. Jatkossa pitää mainontaan ottaa entistä paremmin huomioon myös vanhemmat ikäpolvet, eikä mainostaa vain nuorille tarkoitettuja vaatteita ja trendejä.

Pukeutumistrendi

Vaikka rahankäyttö vaatteisiin on laskusuuntainen, on pukeutuminen merkittävä rahankäyttökohde. Jos suomalaiset käyttävät yhteensä 8,4 miljardia vaatteisiin kenkiin ja vastaavasti autoihin käytetään 3,3 miljardia ja ravintoloihin 5,9 miljardia. Vuodesta 1975 vuoteen 2017 suomalaiset ovat vuosi vuodelta käyttäneet enemmän rahaa vaatteisiin, pois lukien lamavuodet 90-luvun alussa. Kulutus on lähes tuplaantunut sitten vuoden 1984. Eniten rahaa vaatteisiin käyttää 45-54 vuotiaat, ja 35-44 vuotiaat kotitaloudet. Jos katsotaan mihin rahat menevät vaatteissa niin 52% menee naisten vaatteisiin, 28% miesten vaatteisiin, 3-13 vuotiaiden lasten vaatteisiin menee 10%, lankoihin, kankaisiin ja vaatteiden huoltoon 4%. Naisten vaatteissa markkinat painottuvat vielä sisäisesti enemmän nuorten ikäryhmien vaatteisiin, mikä taasen ei ole nähtävillä miesten puolella. Koska tilastoissa lasketaan kotitalouksia, voi monesti 45-54 vuoden ikäryhmän vaatekulut sisältävät myös teinien ja nuorten aikuisten vaatekulut. Jalkineissa suurin käyttö tulee selkeästi naisten jalkineista, miesten tulee sitten ja kolmantena tulee lasten jalkineet