Monen suomalaisen vaateyrityksen tuotanto on siirtynyt pois Suomesta ja täällä keskitytään pääkonttoriin sekä tuotekehitykseen, suunnitteluun sekä markkinointiin. Mutta viime vuosina tähänkin on tullut pientä muutosta uuden vaatevalmistuksen aloitettua Suomessa – kiertotalouden ajattelut tuonevat tähänkin jonkin verran muutosta ympäristötietoisuuden ja niukkuuden kautta, kun ihmisten tietoisuus lisääntyy. Suomessa kehitetään, innovoidaan uusia tekstiilialan teknologioita ja Suomessa koulutetaan alan huippuja suoraan isojen talojen suunnitteluihin. Koko tekstiiliala sekä muoti ja niiden uudistuminen tarjoavat suomalaisille yrityksille uuden kasvu- ja liiketoimintamahdollisuuden tulevaisuudessa. Globaalimaailma on saanut vaatealan muutokseen viime vuosikymmenien ajan ja työnjako eri maiden välillä on syventynyt entisestään siten että ns. kehittyneet maat erikoistuvat korkean osaamisen ja suunnittelun tehtäviin, kun itse valmistus on siirtynyt pitkälti maihin, joissa hintataso on vielä selkeästi matalampi. Ennen vanhaan vaateyrityksen suurin kuluerä oli valmistuksen henkilökunta ja materiaalit, kun tänään se on oikeastaan se pienin kuluerä ja sen voittavat suunnittelu, markkinointi, rahoitus, hallinto eli ns. korkeamman tason tehtävät. Suomalaisen vaateteollisuuden kehitys on johtanut myös siihen, että yritykset ovat myös erikoistuneet itse vaatteiden osalta, koska yksinkertaisesti ei kannata edes miettiä perusvaatteiden valmistusta, ne ovat jo nyt niin edullisia. Suomesta löytyy esimerkiksi firma nimeltä Ursuit, joka valmistaa sukelluspukuja Turussa vaativiin sukelluksiin ja esimerkiksi Lymed valmistaa vastaavasti painevaatteita Tampereella. Tampereelta löytyy myös Agtuvi, joka on erikoistunut lasten neuleasusteiden valmistukseen Suomessa. Massatuotanto suurissa määrissä ei Suomessa ole enää taloudellisesti järkevää, mutta pienemmät määrät laatutuotteita ovat vielä täysin mahdollista toimintaa, ja mikäli kiertotalous iskee kunnolla ja kulut halpamaissa nousevat tarpeeksi, ehkä kotimainen tuotanto jatkaa kasvuaan myös ns. tavallisille vaatteille. Nykyään tyypillinen suomalainen yritys ja sen liiketoiminnan arvo löytyy tuotekehityksestä, suunnittelusta, brändäyksestä ja itse myynnistä. Etlan tutkimusten mukaan nimenomaan vaatteiden kohdalla myynti ja markkinointi tekevät eli luovat suuren osan vaatteiden loppuhinnasta, eli markkinoinnilla luodaan vaatteelle lisäarvo.

Suomi ja muut Pohjoismaat

Ruotsissa ja Tanskassa tämä tekstiilialan ja samalla muotialan rakennemuutos tapahtui muutamaa vuotta Suomea aikaisemmin, ja siksi me näemme entistä enemmän naapurimaista tulevia vaateketjuja suomalaisissa kauppakeskuksissa. Naapureidemme alan yritykset aktiivisesti lähtivät kehittämään omia liiketoimintojaan modernimpaan suuntaan, mikä mahdollisti ajoissa tapahtuneen kasvun ja kansainvälistymisen. Tämä aikainen muutos on saanut aikaan sen, että Tanskassa ja Ruotsissa tekstiili- ja muotiala ovat maiden merkittäviä vientialoja. Lukuina sama tarkoittaa sitä, että Suomen alan vienti on 690 miljoonaan euroa ja Ruotsin kohdalla se on 2820 miljoonaa ja Tanskan tekstiili- ja muotiala viekin sitten jo yli 5,5 miljardin euron edestä.